Tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymellus) on perhonen, jonka toukat elävät tuomissa, joskus jopa laittaen koko tuomen verhoustensa peittoon. Toimintansa muistuttaa monien miehitysjoukkojen toimintaa oli sitten kyse Kiinasta Tiibetissä tai moskovan oblastin edustajista alueillamme Petsamosta Suur-Saareen (Suomi suomalaisille, Ukrainan ukrainalaisille jne)
Tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymellus) on perhonen, jonka toukat elävät tuomissa, joskus jopa laittaen koko tuomen verhoustensa peittoon. Ne kehräävät tuomeen harsomaisen kudoksen, joka peittää lehtiä, oksia. Toukat pystyvät syömään koko puun lehdettömäksi. Tästä puu selviytyy kuitenkin yleensä hyvin
Tuomenkehrääjätoukat toimivat kuin miehittäjä-Ryssä miehitetyillä alueillamme, riistäen kansallisvarallisuuttamme kuten sodissa ihmishenkiä ja aineellisia tuhoja tehden.
http://kaatuneiden-muistopaiva.blogspot.com
Luontoaktivisti Seppo Lehto Tampere silvottu tynkä-Suomi
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tuomenkehrääjäkoita tavataan kaikkialla tuomia kasvavilla paikoilla. Toukat elävät suurina ryhminä erittämänsä seitin suojissa ja syövät puut runsaana esiintyessään jopa täysin lehdettömiksi. Tuomet selviävät yleensä tuhosta hyvin ja kasvattavat uudet lehdet myöhemmin kesällä.
Jos huomattava tuho kuitenkin toistuu useita vuosia peräkkäin, puut saattavat kuolla. Kukin toukkaryhmä syö kaikki oksan lehdet ja lehtien loputtua ne siirtyvät jokkona uuteen oksaan. Täysikasvuiset toukat koteloituvat tiiviinä ryhminä seitin suojiin. Toukkien seittejä on tuomissa alku- ja keskikesällä ja loppukesällä koteloituneista toukista kuoriutuu aikuisia perhosia. Naaras munii nuorille oksille noin 60 munan rykelmiä, joiden läpimitta on joitakin millimetrejä.
Osa munista kuoriutuu jo syksyllä, mutta toukat eivät poistu munasta ennen kevättä. Yleensä muna on talvehtiva elämänvaihe. Tuomenkehrääjäkoita voidaan torjua myrkyttämällä tai suihkuttamalla puut puhtaiksi vedellä tai mäntynesteliuoksella suihkuttaen täyttöpullosta
Euroopan alueella tuomenkehrääjäkoikantaa pitävät kurissa ainakin 34 eri parasitoidihyönteistä ja 15 muuta saalistajaa. Lajin torjumiseksi feromonipyydyksillä on olemassa myös kaupallisesti saatava feromoni.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------
KasvitaudeistaKasvitauteja aiheuttavat virukset, bakteerit ja sienet. Ne leviävät ilman, veden, saastuneen kasvimateriaalin, maan ja työvälineiden mukana. Tuhohyönteiset kuten kirvat levittävät monia virustauteja kasvista toiseen.Kasvitauteja torjuntaan käyttämällä puhdasta lisäysmateriaalia, poistamalla sairaat kasvit ja huolehtimalla hygieniasta etenkin taimikasvatusvaiheessa.Taimikasvatuksessa käytettävät ruukut ja laatikot pestään huolellisesti. Siemenet kylvetään uuteen multaan puhtain käsin.Jos kasvia kasvatetaan samassa paikassa monta vuotta, taudit yleistyvät. Vuorottelemalla eri kasveja kuten perunaa, kaalikasveja ja palkokasveja, voidaan tautien esiintymistä ehkäistä.
Kotipuutarhassa ei yleensä kannata käyttää torjunta-aineita. Usein kasvintuhoojista selvitään viljelyteknisin keinoin ja käyttämällä luonnonmukaista torjuntaa.
"Lentäviä, ryömiviä, hyppiviä ja maassa eläviä tuholaisia kuten hyönteisiä, punkkeja ja kirvoja ja perhosen toukkia voi torjua mahdollisimman puutarhaystävällisesti saippuavesiliuoksella. Havu Mäntysuopa on suosittu aine tuholaisten torjuntaan kasvihuoneissa, ulkosalla ja huonetiloista.
Mäntysuovasta tehdään 2-3% liuos lämpimään veteen, vaikka sadeveteen. Sekoita 2-3 dl Havu Mäntysuopaa 10 litraan vettä. Kasvit kastellaan tai ruiskutetaan liuoksella hyvin huolellisesti. Kasveja ei pidä suihkuttaa polttavassa auringonpaisteessa eikä liian vahvalla liuoksella, koska se voi vaurioittaa lehtiä. Torjunta olisi paras ajoittaa iltaan, jolloin hyödylliset mehiläiset eivät enää lentele puutarhassa. Suihkuta kasveja pari kertaa muutaman päivän välein." http://www.puhdaskoti.fi/kokovinkki?id=1709885&kohde=12.0
Siis lehtikirvat ja tuomenkehrääjäkoin toukat voi saada pois mäntysuopaliuksella.Tolu Puu-Parkettia (entinen Puu Tolu) on joskus käytetty torjunta-aineena. Se tehoaa härmän ja pehmeäihoisten tuholaisten toukkiin ja kirvoihin yms.
Kasvusto ruiskutetaan 2-3-prosenttisella liuoksella eli sekoitussuhde 2-3 dl 10 litraan vettä. Käsittely uusitaan tarpeen mukaan. Huom! Muita Tolu-tuotteita ei suositella kasvien käsittelyyn. Niissä on puhdistavia ainesosia, jotka saattavat auringonvalon kanssa yhdessä aiheuttaa kasvien vihreisiin osiin vaaleita läiskiä. http://www.puhdaskoti.fi/kokovinkki?id=1709885&kohde=12.0
Kiinankaali pysäyttää keräkaalimaan lehtikirpan ja heräteaineella aktivoitu mansikka mansikkahärmän, käy ilmi MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tutkimuksesta.
Biotorjunta osana ekologista kasvinsuojelua -tutkimuksessa kiinankaalikaistoja istutettiin keräkaalipellon reunoihin. Houkutuskaistat pysäyttivät kirpat ja kaalikärpäset, jotka jättivät keräkaalin rauhaan. Kiinankaali sopii houkutuskasviksi, koska sen tuoksu viehättää tuholaisia keräkaalia enemmän.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2002/69A1032DDFA35FC4E040A8C0033C79A3
VuoroviljelyVuoroviljelyssä kasvit pysyvät terveinä. Vaihtele samalla lohkolla kasvattatettavia kasvilajeja vuosittain. Näin maa pysyy viljavana ja rikkaruohot vähenevät.Viljelyssä vuorotellaan maata parantavia ja lannoittavia kasveja runsaasti ravinteita käyttävien ja vähän ravinteita käyttävien kasvien kanssa.1. vuosi: herne ja pavut2. vuosi: kaalit, kurkku, selleri, kesäkurpitsa, purjo3. vuosi: juurikasvit, peruna, yrtit, sipuliAmerikkalainen ötökkäöljyPerusöljy:1 rkl astianpesuainetta2,5 dl ruokaöljyäPerusöljyn laimennus:1 – 2,5 tl perusöljyä2,5 dl vettäKäytä kirvojen, perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan.Käytä ruiskutetta varoen kukka- ja punakaalilla sekä kesäkurpitsalla.
Nokkosvesi
1 kg tuoreita tai 200 g kuivattuja nokkosia
10 l vettä
Sekoita nokkoset veteen ja seisota seosta 1vrk. Käytä sellaisenaan kirvojen torjuntaan.
Nokkoslannoite valmistetaan samalla tavalla, mutta seoksen annetaan seisoa 2 viikkoa. Laimenna 1:10.
Perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan.
Raparperivesi
600 – 700 g raparperin lehtiä
5 l vettä
Keitä lehtiä teräskattilassa ½ tuntia ja siivilöi.
Käytä laimentamattomana kirvojen torjuntaan.
Kasvitautien torjuntaan
Rasvaton maito
1 osa vettä
1 osa rasvatonta maitoa
Käytä seosta sienitautien ja kirvojen torjuntaan.
Peltokortekeite
1 kg tuoretta tai 150 g kuivattua peltokortetta
10 l vettä
Keitä seosta hiljalleen 20 – 30 min teräskattilassa ja siivilöi. Laimennetaan 1:5. Käytä sienitautien torjuntaan.
----------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------
Luontoaktivisti Suomen suurin rauhanpuolustaja Punikki-Tampere Tsuhnala
http://luontoaktivisti.blogspot.fi/
-------------------------------------------------------------------------
